7. elokuuta 2010

plääh..

Oi että, mulla on ollut kyllä hirmu tylsää viime aikoina, tai no jos lapinkoiraleiriä ei lasketa.. tämä viesti ei kyllä tule kuulumaan siihen mun "filosofiseen ajattelutapaan" alkuunkaan, mitä on saattanut joissain muissa kirjoituksissani olla.... mutta mutta.. tänäkin yönä tuli taas se perinteinen "ompas tylsää eikä mua väsytä" -olo. Noh, minäpä sitten menin iPodilla YouTubeen videoita katselemaan ja ensin piti tietenkin katsoa legendaarinen video kun Oprah haastattelee Michael Jacksonia vuonna 1993 ja Michael oli niin niin ihana <3 varsinkin se Michaelin nauru <3 sitten piti vielä katsoa tottakai Michaelin HIStory keikka Suomessa 1997 ja ääh... oikeesti <3 mutta sitten, mikäs tuolta löytyi, uutinen Michael Jacksonin, King of Popin kuolemasta joka oli tullut televisiosta 25.6.2009, niin, sitähän minä en ollut nähnyt sillä en ollut tuolloin kotona vaan television ulottumattomassa paikassa.. heti ensi sekunneilla tuli kyllä hirmu paha olo, kun enhän minä tuolloin mitenkään erityisemmin Michaelia muistanut esimerkiksi sytyttämällä kynttilän tai jotain vastaavaa.. no, muutaman minuutin kestin uutista katsoa, mutta sitten tuli taas niin itkukiukku kohtaus, että teki mieli vain paiskata iPod seinään ja huutaa "EI! EI MICHAEL JACKSON EI OLE KUOLLUT! Miksi te ihmiset ette sitä tajua? Ei, ei Mike voi olla kuollut, täysin outo ajatuskin..". Äh.. no okei, minul ei oo tietoo miksi nyt tämmöstä tähän kirjotan, varmaan sen takia, että mulla on hirmu tylsää ja tarve purkaa suruni edes johonkin, no miksei sitten vaikka blogiin.

Huoh. Tälläisenä hetkenä kyllä kaipaisin sitä jotain ihmistä joka kykenesi mua ymmärtämään ja kuuntelisi ja omaisi muutenkin samanlaisen ajatusmallin. Tai no onhan minulla sellainen ystävä, tai ystäviä, mutta on vaikea puhua kun ei edes puhuta samaa kieltä :(

#2 Huoh. Anteeksi kaikki (harvat) jotka jaksoitte lukea näinkin pitkälle, todennäköisesti kukaan ei kahta ensimmäistä riviä enempää ole kuitenkaan lukenut. Mutta tämä viesti ei todennäköisesti sisällä mitään älykästä, haluaisin nimittäin pitää tämän, no tuota, no ei minään muotiblogina tai päiväkirjana, ei. Ääähh.. ongelma. No jos kirjoitan aina sitä mitä päähän putkahtaa, jos kiinnostaa lukea, lue pois, mutta jos on täyttä sontaa, laita silmät kiinni ja mene lukemaan jotain toista blogia, helppoa, eikö?

Pakko vielä loppuihkutukseksi heittää, että mutsi tilasi mulle tämmösen laukun eilen cdon.comista: